Kaikkien menetysten äiti (2021)

-esitys häpeästä

 

pohjautuu samannimiseen Runeberg-palkittuun romaanin

ESIINTYJÄT

Näyttelijä NN 30-35 v. ”Mona”
Näyttelijä NN 65-80 v. ”äiti”
Avustava näyttelijä videolla MM 30-45 v. ”mies” 

Avustava näyttelijä videolla NN 4-7 v. ”tyttö”

 

TAITEELLINEN TYÖRYHMÄ

Marjo Niemi (taiteellinen suunnittelu ja toteutus)

Valtteri Raekallio (taiteellinen suunnittelu ja toteutus)

Aino Koski (lavastaja)
Jukka Huitila (valosuunnittelija)
Tuomas Norvio (äänisuunnittelija)
Thomas Freundlich (elokuvaaja, projisointisuunnittelija)

Riikka Laurilehto (tuotantoassistentti)

ESITYSTILA

pieni näyttämö

KESTO

noin 1h30min ilman väliaikaa

....

MIKSI

Häpeä on fyysinen tunne, jonka tuhovoima on hirvittävä. Se syntyy ihmiseen esikielellisessä vaiheessa, josta syystä sen monia ilmenemismuotoja on aikuisena vaikea tunnistaa ja vielä vaikeampi käsitellä.

 

Häpeän liittyy ihmisen suhde muihin ihmisiin ja muiden ihmisten suhde ihmiseen. Miten ihminen on kohdattu ja miten hänet nyt kohdataan? Onko hänestä varhaisina vuosinaan huolehtinut aikuinen, joka on kyennyt hellään ja jatkuvaan vuorovaikutukseen? Miten sen jälkeen on mennyt laumoissa?

 

Kyseessä on voimakkaasti periytyvä tunne. Puhutaan stigmatisoivasta häpeästä, josta kärsivä saattaa pienestäkin ärsykkeestä (esim. katseesta) muuttua toimintakyvyttömäksi samaan aikaan kun muut eivät huomaa edes ärsykettä. Häpeällä on monet mittakaavat, yksilön tunteesta kulttuuriseen ja sosioekonomiseen häpeään.

Koemme aiheen käsittelyn esitystaiteen ja teatterin kontekstissa kiinnostavaksi ja tärkeäksi.

Millaista on eläytyä häpeään yhteisön/yleisön/lauman keskellä? Millaista on ajatella häpeää yhdessä? Millaista on ajatella joukossa sitä, miten sinut on lapsena kohdattu?

Romaanin lukijoiden valtava palautemäärä ja sen sisältö tämän aiheen käsittelyn tärkeydestä ovat osaltaan kannustaneet jatkamaan aiheen käsittelyä esityksen muodossa.

....

 

MITÄ

Esitys on voimakkaan fyysinen, äänellinen ja visuaalinen. Emme lähde dramatisoimaan kirjaa, vaan tekemään esitystä.

Elektroniikkavarastossa työskentelevä Mona joutuu eräänä päivänä työssään mustalle näyttämölle, jossa ei ole muuta kuin kärryt ja niillä äidin alaston ruumis. Ilmeisesti äiti on kuollut. Mona alkaa hahmottaa outoa tilannetta ja aloittaa yksipuolisen keskustelun äitinsä kanssa joka on tehnyt parhaansa, mutta mikä ei ole riittänyt hyväksyvään läheisyyteen Monan ollessa lapsi. Äiti on kärsinyt. Mona kärsii. Kärsiikö Monankin tytär? Ilmeisesti jokin tehtävä on suoritettava näyttämöltä pois päästäkseen. Asiaan liittyy myös oma perhe: tytär ja mies kotona, sekä masennus.

Esityksen tapahtumapaikkoja ovat elektroniikkavarasto, musta näyttämö ja koti. Fyysisesti lavalla ovat vain päähenkilö Mona ja äiti. Muut henkilöt ovat läsnä ennalta äänitettyjen videoiden ja äänten kautta.

Näyttämöllä tapahtuva psykologinen aiheen ruodinta viedään pitemmälle kuin tapana on. Päähenkilö on kauan näyttämölle kaivattu kohtuuton nainen. Esityksen päähenkilön äidin kylmä äitiys ei jää teoreettiselle tasolle, vaan fyysistyy äidin kalmona. Sekään ei meille riitä, sillä ruumis ei ole nukke, perunasäkki tai ruukkukasvi, vaan esiintyjä.

 

Esitys ei häpeä psykoanalyyttis-feminististä aiheen käsittelytapaansa, mutta tällä kertaa näyttämöä ei valtaa (mies)terapeutti, joka pohdiskelee elämänhalunsa hukanneen, sohvalla viehkeästi loikoilevan (nais)potilaansa kylmää äitisuhdetta (ja siinä samalla vähän omaansakin). Tuomme näyttämölle naisen itsensä, sekä hänen sisäisten ongelmiensa näyttämön, jonka keskellä äidin ruumis makaa naiseen reagoimatta.

Häpeä on fyysinen tunne, sen käsittelyyn tarvitaan ihmisvartaloita näyttämöllä, joita ihmisvartalot yleisössä vastaanottavat.

....

MITEN

 

Ehkä merkittävin tämänhetkinen dramaturgiaa suuntaava kiinnostuksen kohteemme on simultaanisuus.

 

Sisällön päällekkäisyyksiä ovat muun muassa:

 

Monan sisäinen todellisuus / todellisuus,

 

nyt-hetki / mennyt

 

musta näyttämö / koti/työpaikka 

 

suhde äitiin / suhde mieheen

 

suhde itseen / suhde tyttäreen

 

Tällä hetkellä hahmotamme estetiikkaa ja rakennetta.

 

Mietimme mitä ja miten ääni, liike, kuvallisuus, teksti ja tilanne esityksessä ovat.

 

Ääni:

 

Äänen tilallisuus: Suurin osa esityksestä tapahtuu päähenkilön sisäisessä todellisuudessa, vaikka hän on samaan aikaan työssä tai kotona. Eri aikatasojen läsnäolo ilmaistaan myös pitkälti äänin.

 

Äänen kautta ilmaistavat vahvat tilallisuuden/samanaikaisten tilojen kokemukset toteutetaan binauraalisella äänitystekniikalla ja esitystilan monikanavaisella kaiutinratkaisulla. Foley -äänet sekä tilalliset efektit tulevat muodostamaan ison osan äänelisestä materiaalista.

Sisäinen puhe, sisäistetty puhe:

 

Ääni kuljettaa osaltaan tarinaa ja sisältöä myös tallennetun puheen kautta. Alun monologiset osuudet kuullaan äänitettyinä. Äänen kau ta ilmaistaan myös erityisesti lapsuudessa sisäistettyjä auktoriteett en ääniä (sisäinen yleisö).

Kuvallisuus:

Näyttämökuva tulee olemaan pelkistetty. Sen keskellä on esiintyjien fyysinen vuorovaikutus ja ilmaisu.

 

Tuomme monet samanaikaiset rinnakkaiset aikatasot, paikat ja henkilöt videoprojektioilla ja tv-ruuduilla olemassaolevaksi.

 

Valinta lähtee perustilanteesta: päähenkilön todellisuus sijaitsee ”kelmun takana” ja suhde maailmaan ja lähimpiin ihmisiin on vieraantunut.

 

Tämä kuvallinen materiaali toimii katsojalle myös kurkistusikkunana Monaa ympäröivään todellisuuteen. Materiaali on kaunista ja rikasta suhteessa näyttämöllä sijaitsevaan tyhjyyteen ja rujouteen, sekä kielen pakonomaisuuteen.

....

 

TYÖTAVOISTA

Esityksen valmistusprosessi on taiteellinen yhteistyö, missä perinteiset ohjaajan, koreografin ja dramaturgin työnkuvat vuotavat toisiinsa ja sekoittuvat. Teoksen koko työryhmä koostuu freelancereista. Esityksen valmistus- ja harjoitusprosessi jakaantuu pitkälle ajalle, useaan 1-2 viikon mittaiseen periodiin.

 

 

AIKATAULU

  • kevät 2020 – syksy 2020: hankkeen rahoitus

  • syksy 2020: kymmenen workshop-päivää eri näyttelijöiden kanssa. Kehitämme teoksen estetiikkaa ja ilmaisukeinoja, reflektoimme taiteellisen työparin yhteistyötä

    sekä etsimme esityksen näyttelijöitä.

  • talvi 2020 – 2021 esityskäsikirjoituksen valmistuminen

  • kevät 2021: suunnitteluryhmän ennakkotyöskentely

  • kesä 2021: harjoitukset alkavat ja projisointimateriaalin kuvaukset

  • syksy 2021: ensi-ilta ja esitysperiodi (16 esitystä Helsingissä)

  • Facebook Black Round
  • Vimeo Black Round

© 2020 Raekallio Corp.